Kathy Reichsin Luiden viestin tarina oli seuraavanlainen: Tempe Brennan on opetuskaivauksilla etelä-kaliforniassa, kun Deeweesin saarelta löytyy ruumis, jonka siellä ei kuuluisi olla. Paikallinen kuolemansyyntutkija, joka on tempen ystävä, on vakavasti sairas ja pyytää Tempeä auttamaan ruumiin tutkimisessa. Soppaan lisätään vielä Tempen ex-mies, joka saapuu myös etelä-carolineen tekemään omia tutkimuksia paikallisesta hyväntekeväisyys järjestöstä. Tapahtumilla on yhteys ja juoni tiivistyy, kun lisää ruumiita alkaa ilmestyä.

Kirjalla kesti päästä hetken vauhtiin, mutta mun mielestä aikaisemmissakin Tempe-kirjoissa on ollut vähän samaa vikaa. Sitten kun kirja pääsi kunnolla vauhtiin, niin kirja oli ihan viihdyttävä loppuun asti. Kirja on kirjoitettu minä muodossa ja aika rennolla kielellä ja se on tehty taitavasti. Se tuo kirjaan tietyllä tavalla huumoria. Sitä paitsi kirjan ruoka kuvaukset saavat veden kielelle.

Seuraavaksi käsittelyssä on Jo nesbon Panssarisydän, joka vaikuttaa todella hyvältä jo ihan alusta asti. Siitä sitten seuraavassa.